Viipurin läänin kansansivistysseura perustettiin vuonna 1899 venäläisen sortokauden alkaessa. Tuolloin ryhdyttiin työhön kansansivistyksen laajentamiseksi idän hallaa vastaan, koska ”etenkin on kieltämättä ylen tärkeätä, että maamme itäisten rajaseutujen väestö etupäässä saatetaan osalliseksi valistuksen ja sivistyksen eduista”, kuten perustamiskutsussa lausuttiin.
Seuran tarkoituksena oli tukea kansanvalistustyötä Raja-Karjalassa kaikissa muodoissaan, mutta pääasiallisimman työn se teki kansakoulujen parissa. Osittain seuran aloitteesta niitä perustettiin paikkakunnille, joissa tarvittiin kipeästi suomalaisia kansakouluja ja osaksi se tuki yksityisestä aloitteesta perustettuja kouluja, kunnes kunta ottaisi ne haltuunsa. Kun näin oli käynyt vuoteen 1920 mennessä, päätettiin seuran toiminta tuolloin lopettaa.